...tai sitten ei. Parhaillaan puikoilla on kaunis malli, jonka olen omissa tiedostoissani nimennyt kreikkalaiseksi huiviksi Paikoitellen olen kuitenkin liki repinyt hiuksiani, kun olen huolimattomuuksissani tehnyt jonkun töpin ja huomaan sen seuraavalla oikean puolen kerroksella. Onneksi korjaaminen on tässä mallissa kuitenkin siedettävää. Kunhan saan työn valmiiksi ilmestyy siitä kuva tänne.
Tavoitteena on päästä maaliin, niin että tämän viikon lauantaina voin ottaa huivin käyttöön kaveripariskunnan häihin. Tavoite on tällähetkellä neuloa 22 kerrosta päivässä, niin saan pingottaa huivin torstai-iltana. Saa nyt nähdä kuinka käy, sillä lapset ovat pari viimeistä päivää olleet kohtuullisen sylin kipeitä. Ja tietysti isäntä on työreissulla tämän ja huomisen päivän, joten äiti on ainut, joka on paikalla.
Samalla pyörittelen päässäni noin kymmentä muuta työtä ja keskenkin on useampi. Kuulun siis niihin ihmisiin, jotka kykenevät elämään useamman keskeneräisen käsityön puristuksessa. Saa siis nähdä mitä puikoille seuraavaksi päätyy tai mihin keskeneräiseen päädyn seuraavaksi. Tosin akuutein tarve taitaa olla ohuilla villasukilla ja ihan koko perheelle. Katsotaan mihin päädytään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti